Asset julkaisija Asset julkaisija

«Takaisin

Kuopion Tuomiokirkon kellot

 

Ensimmäiset mekaaniset kellot otettiin Euroopassa käyttöön vv. 1280-1300. Ne olivat suuria tornikelloja ja käyttövoimansa ne saivat painoista, joita maapallon vetovoima veti alaspäin.  Tarkkuus parani, kun vaakatangon tilalla otettiin liipotin ja spiraalijousi. Liipotinkellon rinnalle kehittyi heilurikello 1600-luvulla. Aluksi kelloissa oli vain tuntiviisari. Minuuttiviisari otettiin käyttöön 1665.

 

Tuomiokirkon kellon kellotaulu

Kuopion tuomiokirkon torniin asennettiin kello pari vuotta kirkon valmistumisen (1815) jälkeen. Kellon koneiston, joka on yhä tornissa, on valmistanut vuonna 1817 kelloseppä Mats Grusell (1760–1840) Ruotsissa Taalainmaalla Hedemorassa sijaitsevassa Stjärnsundissa. Kello on heilurikello. Koneistossa on merkinnät * Sund/ Anno 1817/ N= 105 M.G.. Mats Grusell aloitti valmistamiensa kellojen numeroinnin sadasta. Hän oli tunnettua kelloseppien sukua, joka työskenteli Christopher Polhemin vuonna 1699 perustamassa Stjärnsundin ruukissa. Kuopion tuomiokirkonkello on ainoa Stjärnsundin tornikello Suomessa. Kello on Suomessa varhainen. Vertailukohtana mainittakoon, että ensimmäinen Könnien rakentama tornikello on vuodelta 1822.

Kellon asensi paikalleen Jac (Jacob, Jaakko) Könni kesällä 1818. Asennuksen, 81 riksiä, 10 killinkiä ja 8 runstykkiä maksoi kaupunki. Kustannuksiin sisältyivät edestakainen matka Ilmajoelta Kuopioon, ruokarahat kahdeksalta matkapäivältä ja 10 päivän palkka Jac Könnille ja apulaiselle. Asennustyössä tarvittiin lisäksi kuusi miestä viikon verran, seppä rautatöihin, sorvari puurissojen valmistukseen ja puuseppä nostotelineiden rakentamiseen.

 

 

 

 

Kynttiläkello

 

Julkista aikaa mittaamaan oli tarkoitettu kuopiolaisen lukkoseppä Erik Reinhold Blomqvistin suunnittelema ja rakentama tekninen kuriositeetti Kynttiläkello. Valmistajansa mukaan kello toimi kuuden kynttilän liekin lämmöllä näyttäen tarkkaa aikaa kolmekymmentä tuntia kerrallaan. Vuonna 1821 lukkoseppä Blomqvist tarjosi kelloaan uuteen kirkkoon alttarikelloksi. Kuopion kuvernööri Gustaf Aminoff lähetti kellon piirustukset ja toimintamekanismin kuvauksen tarkastettavaksi Suomen keisarilliselle Talousseuralle Turkuun. Aikanaan, vuonna 1822 seppä sai keksinnöstään mitalin ja kirkonisännät sijoittivat valmiin kellon kirkkoon. Siellä se oli museon vanha kokoelmaluettelon tiedon perusteella  pohjoisenpuoleisessa ulkoeteisessä oven päällä. Valokuvissa se näkyy sijainneen pohjoisessa ristivarressa nykyisen lähetyskynttelikön seinämällä. Kirkon korjauksen yhteydessä 1960-luvulla kynttelikkö siirrettiin museoon.

 

KIS:n yleisöluento:

 

Kuopion Tuomiokirkon kellot ja Veikko Ahoniemen kelloilta 9.10.

Kellohistorian asiantuntija, Suomen Kellomuseon säätiön puheenjohtaja Veikko Ahoniemi kertoo Kuopion Tuomiokirkon kahdesta ainutlaatuisesta kellosta, kynttiläkellosta ja tornikellosta, keskiviikkona 9.10. klo 17.30 Kuopion museon kokoussalissa. Esitelmän jälkeen kelloilta, jossa Ahoniemi arvioi vanhoja kelloja. Ota vanhat kellot mukaasi ja tuo ne arvioitavaksi!

Sisältö Sisältö